Ilmainen toimitus yli 120 € tilauksille ♡
Ilmainen toimitus yli 120 € tilauksille ♡
Asia, joka itseäni on kiinnostanut aina äärettömän paljon, on kemia. En voi väittää olevani koulussa kympin oppilas tässä aineessa, mutta aina se on minua kiehtonut.
Tällä kertaa kerron sinulle retkestäni pyykinpesuaineiden kemian maailmaan.
Älä säikähdä, pyrin pitämään tekstin niin mielenkiintoisena, kuin se tässä aihepiirissä pystyy vain olemaan. Tarkoituksena ei ole käydä kaikkien tuotteiden ainesosaluetteloa läpi.
Osassa pesuaineissa nämä luettelot ovatkin niin pitkiä, ja vaikeasti ymmärrettäviä, ettei minun taitoni niiden selvittelyyn riittäisikään.
Tiedän, etten ole yksin ihmetellessäni pesuaineissa esiintyviä ainesosia. Erityisesti olen törmännyt muutamaan tiettyyn sanaan, jotka aiheuttavat ihmetystä, ja ehkä jopa närkästystä.
Mitä tarkoitetaan puhuttaessa vedenpehmentimistä, ja mitä aineita tähän käytetään...
...Lähdetäänkö yhdessä tutkimaan?
Vedenpehmentimen tehtävä on sitoa veden kovuustekijät sellaisiksi yhdisteiksi, jotta ne eivät aiheuta haittaa pesutapahtumassa. Nykyään yleisimpiä käytössä olevia vedenpehmentimiä ovat zeoliitti ja sitraatti.
Ennen näitä käytettiin kuitenkin fosfaattia.
Jos lähdetään aihetta purkamaan ihan alusta, törmätään usein sanaan fosfaatti. Fosfaatti on fosforihapon suoloja, jota on käytetty pyykinpesuaineissa vedenpehmentimenä 1940- luvulta alkaen.
Kyseistä tuotetta voit löytää mm. myös lannoitteiden joukosta.
Ennen pitkään kuitenkin todettiin fosforin olevan yksi suurimpia vesistöjen rehevöitymisen aiheuttajia. Näistä syistä johtuen, EU kielsi fosfaatin käytön kuluttajien käyttöön suunnatuissa pyykinpesuaineissa 30.6.2013.
Kun fosfaatista jouduttiin luopumaan, tarvittiin jotain muuta vedenpehmentimeksi pyykinpesuaineisiin. Kuvaan astui nykyään kaikkien kammoksuma zeoliitti. Käyttö alkoi yleistymään 1970-luvulla.
Nykyään markkinoilla olevista pyykinpesuaineista yli puolet käyttää zeoliittia valmistuksessaan.
Kyseessä on kolmiulotteinen ja keinotekoinen yhdiste, joka sisältää useimmiten alumiinia.
Zeoliitteja on olemassa kolmea eri tyyppiä A, X ja Y- zeoliitteja. Näiden valmistus tapahtuu kaoliinin ja natriumhydroksidin, tai bauksiitin ja natriumsilikaatin avulla.
Tämä savenkaltainen yhdiste löytää kyllä mieleisen kotinsa pyykinpesukoneestasi ja sen putkista. Eikä ole kovin helpolla uudesta kodistaan luopumassa.
Zeoliitti ei ole vesiliukoinen, ja tarvitseekin suuren määrän vettä päästäkseen pois pyykinpesukoneen sisältä.
Jos et ole varma, sisältääkö ostamasi pyykkipulveri zeoliittia, se paljastuu kyllä pian. Yksi selvimpiä tuntomerkkejä on tunkkainen haju, joka leijailee pyykinpesukoneestasi.
Kuten aiemmin jo sanoin, sen koostumus on sangen viheliäinen ja löytää kyllä kätkön koneen uumenista, joka alkaa ennen pitkään haisemaan.
Toinen tuntomerkki on pöly, joka jää leijailemaan vaatteesi pinnalle, ja vaate voi muuttua laikukkaaksi. Tämä pöly taas voi aiheuttaa iho-oireita herkkäihoisille.
En kuitenkaan suosittele jäädä odottelemaan tuota hajun paljastamaa kätköä, tai iho-oireita. Zeoliitti on pitkällä käytöllä äärimmäisen haitallinen myös pyykinpesukoneellesi.
Tämä taas korostuu entisestään nykyajan uusien pesukoneiden kanssa, jotka on pyritty valmistamaan aina vain enemmän energiaa ja vettä säästävimmiksi.
Zeoliitti pääsee pakkautumaan koneen syövereihin tiukemmin, kun veden määrä vähenee entisestään.
Liiallinen pyykkipulveri ei pääse kunnolla huuhtoutumaan koneesta pois, ja matalan lämpötilan käyttö ohjelmana edistää entisestään zeoliitin pakkaantumista.
Tähän väliin muutaman kohdan nyrkkisääntö, kuinka pestä pyykit oikein ja turvallisesti.
Lue tästä ohjeet perusteelliseen kodinkoneesi puhdistukseen.
Seuraava lause on ensimmäinen, joka eteeni sattui, kun aloin tutkimaan zeoliitin sielun elämää internetissä: ”Natriumsilikaatti, eli zeoliitti…”
Natriumsilikaatti ei ole sama asia kuin zeoliitti.
Zeoliitin valmistuksessa on voitu käyttää natriumsilikaattia, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole toistensa synonyymit. Natriumsilikaatti on lempinimeltään vesilasi, ja se luokitellaan turvalliseksi sekä matalan riskin kemikaaliksi.
Kyseessä on natrium- tai kaliummetallin ja silikaatin yhdiste. Natriumsilikaatti sopii emäksisyytensä ansiosta mainiosti pyykinpesu- ja konetiskiaineiden valmistukseen.
Kyseistä vesiliukoista yhdistettä on käytetty myös rakentamisessa liimana ja lämmöneristyksessä.
Natriumsilikaatti ei ole myrkyllistä luonnolle, saatikka ihmiselle. Koskaan ei kuitenkaan tule unohtaa yksilöllisiä vaikutuksia, ja se voi aiheuttaa ärsytystä silmissä, hengitysteissä tai iholla.
Nestemäiset pyykinpesuaineet ovat poikkeus. Näiden valmistuksessa ei käytetä zeoliittia, vaan vedenpehmentimen tehtävän hoitaa esim. sitraatti. Kyseessä on sitruunahapon suola, joka on lyhytketjuinen karboksyylihappo.
Äkkiseltään voisi tehdä päätelmän, että nestemäinen pyykinpesuaine on paras vaihtoehto, ja pulverit tulisi unohtaa tähän paikkaan.
Otathan huomioon kuitenkin, että osassa nestemäisessä pyykinpesuaineessa on käytetty saippuaa valmistuksessa.
Saippuan teho riittää puhdistamaan ainoastaan pehmeän veden alueella.
Ongelmat syntyvät siirryttäessä kovan veden alueella. Tällöin saippua lähtee hyvin herkästi muodostamaan kalkkisaostumia, jotka voivat kellastuttaa ja haurastuttaa tekstiileitäsi.
Toki nykyaikana suurimmassa osassa nestemäisissä pesuaineissa lisätyn saippuan tehtävänä on ainoastaan toimia vaahdonestoaineena. Itse pesun hoitavat synteettiset tensidit.
Nestemäisen pesuaineen suurin raaka-aine on kuitenkin vesi.
Itse pitäydyn pulverin käytössä, jo ihan senkin takia, etten suostu maksamaan vedestä pesuaineessani. Maailmalla vallitsee vesikriisi, joka kasvaa jatkuvasti. YK on varoittanut globaalista vesikriisistä, mikäli asialle ei tehdä mitään.
Puoli miljardia maailman ihmisistä kärsii jatkuvasti vakavasta vesipulasta. Valitettavan helposti myös kuvitellaan, kun omasta hanasta tulee vettä, ettei ongelma kosketa itseään. Suomessa ollaan turvassa, ja vettä riittää loputtomiin.
Suomalainen kuluttaa vettä 4000 litraa päivittäin. Määrä ei suinkaan ole laskettu sen mukaan, mitä laskemme hanasta, vaan mukana on myös päivittäistavaroiden tuotantoon käytetty vesi.
Tästä pääset lukemaan mielenkiintoisen Yle:n artikkelin aiheeseen liittyen, johon tekstissäni viittaankin.
Vaikka suurin osa vedestä kuluukin ruoan tuottamiseen, ei pidä unohtaa kosmetiikan ja vaateteollisuuden käyttämää veden osuutta. Haluat muuttaa asioita ja vähentää veden käyttöä?
Valitse kotimaisia tuotteita, joiden valmistukseen on käytetty mahdollisimman vähän vettä. Tässä aihepiirissä liikkuen, valitse siis pyykkipulveri nestemäisen sijaan ja säästät jo siinä runsaan siivun vettä.
Jäljet johtavat näin ollen takaisin pyykkipulverin valintaan. Tiesitkö, että sitraatti toimii myös veden pehmentimenä jossain muussakin, kuin nestemäisessä pyykinpesuaineessa?
On olemassa eräs pyykkipulveri, jossa sitraatti ajaa saman roolin…
…Tässä pulverissa on myös seuraavat ominaisuudet:
Totta se on, ja kyseisen pyykkipulverin löydät kätevästi täältä.
Pidetään huolta toisistamme, ja ympäristöstämme. Ihanaa viikonloppua toivottelee,
Salla
Artikkelissani on käytetty seuraavia lähteitä:
Vesilasikemia - Käyttökohteet ja tutkimus (tuni.fi)
Pyykinpesun kemiaa | Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry (kosmetiikkajahygienia.fi)
Item | Price | Qty | Total | |
---|---|---|---|---|
Subtotal |
€0,00 |
|||
Shipping | ||||
Total |